perjantai 22. heinäkuuta 2011

Ei mikään tavallinen perjantai


Kesä pitää kiireellisenä, eritoten jos on runsaasti erilaisia projekteja, kuten minulla. Päällinmäisenä tällä hetkellä turhasta roinasta eroon pääseminen, helpoin tapa olisi kantaa kaikki romppeet suoraan roskiin tai lähimpään Uffin laatikkoon, mutta siinä ei olisi mitään hauskaa. Minä taas varasin itselleni kirpputoripöydän, kolmen päivän tavaroiden etsimisen, lajittelun, järjestämisen, hinnoittelun ja pakkaamisen jälkeen muistin miksi en useammin ole ryhtynyt tähän. Nytten eteisessämme odottelee kaksi isoa ikean kassia (ja ne jotka tässä tuhahtavat "vain kaksi kassia" miettivät hetken kuinka monta vauvan vaatekappaletta mahtuu yhteen isoon ikea kassiin ja kuinka paljon ylimääräistä tavaraa edes voi mahtua 33 neliöön), sunnuntaina nämä kassit saavat seuraa Helsingistä ja maanantaina ne päästetään valloilleen läheiselle kirpputorillemme Eurosetiin.

Tänään oli kuitenkin tärkeä ja erilainen päivä, sillä ulkona paistoi aurinko (joka ei ollut mikään uusi asia), minun piti hankkia tenttikirja (ei myöskään mikään uusi asia) ja meidän pikku A täyttää tänään 6 kk!! Tämän kunniaaksi ajattelin leipoa valkosuklaa-viininmarja-tuorejuusto kakkua, pikku A ei valitettavasti vielä tätä herkkua pääse maistamaan, mutta hänelle on varattu kirjolohikiusausta ja aprikoosirahkaa (kuulostaa erittäin herkulliselta, mutta soseuttaessa yleensä hyvästäkin ruuasta tulee etovan näköistä). Minulla oli suuria suunnitelmia mitä kaikkea minun olisi pitänyt ennättää tehdä jo tähän mennessä. Mihin tämä aika oikein menee? Joku joskus sanoi minulle, että elän liiaksi haaveissani, hyvin mahdollista, mutta ensi viikolla selviää jos jokin niistä haaveistani saattaisi toteutua. Se asia ei kuitenkaan ole enään minun käsissäni, mutta mikäli kaikki päättyy hyvin palaan asiaan ensi viikolla. 





Meidän pikkuinen vuorokauden ikäisenä.

 
Tyranni

Tuli pikkuprinssi maailmaan.

Isä kynsi korvallistaan
että mikä tuon lienee tuonutkaan
tähän aivan talven niskaan.

Tuli sangen alasti pakkaseen

ja alkoi sen jeremiaadin,
joka turvaa itkun tyrskeeseen
ja merkitsee: minä vaadin.

Sitä kuunnellessa sietää kait

isäraukan raapia niskaa
- tuo tulokas laatii uudet lait
ja entiset syrjään viskaa.

Voi sinua, tyranni pikkuinen;

olet mahtaja aikamoinen,
sun valtas on kaksinkertainen:
olet kuopus ja esikoinen.

Aaro Hellaakoski; Jääpeili
 
 




Tämän kaiken puuhastelun lomassa olen kuitenkin ennättänyt vielä ommella pikku A:n syöttötuoliin somat pehmusteet, yksi tyyny uupuu alla olevasta kuvasta sillä se odottaa vielä täytettä. Kokeilimme kuitenkin tänään istua tuolissa ruokailun ajan ja lopputulos oli erittäin loistava. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti