Pienen miehen elämää

Meidän pikku A:n 1,5 vuotis päivä lähestyy, ei voi kun todeta, että aika menee vain aivan liian nopeaa. Meidän pieni vaavi ei tosiaan enää ole pitkään aikaan ollut mikään pieni, vaavista puhumattakaan. Joka asiassa pitäisi olla mukana ja kaikkea halutaan kokeilla. Tänään pesin parvekelaseja, onneksi oli isompi A vahtimassa kun pikkuveijari kiipesi ämpärin päälle ja ryhtyi puhistamaan olkkarin ikkunaa. Kipeetä olisi voinut käydä, mutta tällä kertaa säästyttiin mustelmlta, niitä on nimittäin ennestään jo aika lailla. Ei ihan ole järki mukana kaikessa tohinassa ja milloin ollaan tulossa alas tv-tasolta ja milloin sohvalta. Pientä veijaria kun katsoo niin ei voi kun todeta, että vanhempiinsa on poika tullut.

Tänään oltiin pikku A:n kanssa päivä kahdestaan kun isompi A oli töissä. Mukavaa oli ja paljon saatiin aikaan. Kruisailtiin pitkin kyliä, vietiin nimittäin isäntä aamulla töihin, jotta meikäläisen kilometrejä kertyis edes jonkin verran, on nimittäin kilometrit pikkuisen vähentyneet Etelä-Suomeen muuton myötä.

Kesäiltaa viettämässä

Pikku A:n kevätjuhlien lavasteet, itse poikaa ei saanut esintymään millään, ehkä ensi vuonna.

Tänään ollaan vietetty sateista päivää kiertelemällä kauppoja ja täydentämässä haave kuvaani täydellisestä parvekkeesta. Olen lähestulkoon kaikki terassikaluste-myymälät ja muut kiertänyt läpi turhaan. Tänään kävelin sisään askoon ja tapasin unelmieni terrasikaluste setin, valitettavasti parvekkeellamme on koko vain noin kolme neliötä, mutta olen loppuun asti ylpeä vihreästä keitaasta, jonka olen onnistunut luomaan tähän vaivaiseen kolmeen neliöön, eiköhän tässä seesteisessä ympäristössä yön pimeinä tunteina saada myös yksi amk tutkinto suoritettua läpi, kova hinku on nimittäin jo hakea hankeniin. Muuten, yksi syy pitkään poissaolooni oli koneen hajoaminen, tänään surffaillaan samsungilla, suosittelen kyseistä konetta perus kotikäyttöön.

Päiväretki Korkeasaareen

Tovi on vierähtänyt, sitten viime kerran ja elämäntilanteemme on hiukan erilainen nykyään. Järvenpää jäi taakse pölyttymään ja päätimme suunnata kohti Helsinkiä. Muutto sujui kaikilta osin hyvin ja sutjakkaasti, mutta sopeutuminen aivan erilaiseen elinympäristöön vei pidemmän tovin. Nyt saatuamme vaihdettua pikku A:lle dagista toistamiseen, voimme rauhassa aloittaa sopeutuminen uuteen arkeen, ja tutustumaan paremmin uuteen kotiympäristöömme.


Malmitalolla järjestettiin vaippakansan karnevaali huhtikuussa, tapahtumassa oli mukana runsaasti erilaisia työpajoja mm. maalausta, värikylpyä ja muskaria.

Olemme asuneet pk-seudulla jo kolmisen vuotta,mutta silti havahduin siihen, ettemme ole perheemme kanssa laisinkaan käyneet tutustumassa paikkallisiin nähtävyyksiin.Äitienpäivänä aloitimme oman pienen Helsinki kierroksemme, jokaisen lapsiperheen pakollisesta käyntikohteesta, Korkeasaaresta. Toki olemme molemmat joskus lapsena käyneet Korkeasaaressa, mutta omasta lapsuudesta kun on jo tovi vierähtänyt ja itsellekkin jälkikasvua on jo suotu, totesimme tämän olevan hyvä hetki käydä tutustumassa eläinpuistoon. Pikku A:lle sunnuntai olikin äärettömän mukava päivä, sillä tämä oli niitä harvoja päiviä, joita vietimme pelkästään oman perheen kesken. Vaikka Korkesaaren parkkipaikalta ei tahtonut löytyä ainuttakaan vapaata paikkaa, oli itse eläinpuisto lähes autio. Kissalaakso leijonineen on eläinpuiston kestosuosikki ja ainoa "ruuhkainen" alue koko saarella.

Meidän pieni mies aloitti eläinpuistoon tutustumisen rennosti nukkuen, mutta päiväunet jäivät tältä päivältä hiukan lyhkäsiksi ja herättyään hänellä riitti ihemttelemistä. Aurinkoisen, mutta tuulisen päivän voittajat, meidän pikkuisen mielestä olivat ehdottomasti kilpikonnat ja magnustit, jotka olivat sopivalla korkeudella ja tarpeeksi lähellä, myös vapaana kulkevat valkoposkihanhet ja riikinkukot saivat aikaseksi riemunkiljahduksia. Kaiken kaikkiaan neljän tunnin saarikiertelyn jälkeen kotia kohti suuntaava perhe oli väsynyt, mutta onnellinen.