Muumimaailman tarinoita

Kesälomamme päätteeksi eräänä sateisena päivänä päätimme koko perheen voimin suunnata Turkuun, matkan määränpäänä oli jokaisen lapsiperheen "suosikkikohde" muumimaailma. Pikku A ei varsinaisesti muumeista vielä välitä, mutta päätimme käydä katsomassa onko siellä mitään näkemisen arvoista. Lähdimme keskellä viikkoa, jotta siellä ei olisi hirveästi ollut väkeä, mutta kuten varmaan jokainen muumimaailmassa käynyt tietää, muumimaailma ei hiljene koskaan. Neljän tunnin tarpomisen, kastumisen ja kiertelyn jälkeen olimme uuvuksissa ja saimme todeta, että ainoastaan ylihinnoiteltu matkamuistomyymälä on auki. Lähes kaikki ravintolat ja kahvilat sulkivat ovensa tuntia ennen varsinaisen muumimaailman sulkemisaikaa. Näin jäi pannarit syömättä ja Pikku Myyn namipuoti näkemättä kierrelessämme satumetsässä.

Yhteenvetona minun näkemykseni tästä lapsiperheiden suosimasta ylihinnoitellusta matkakohteesta oli aika laimea. Saarella tosin riitti nähtävää ja kierreltävää, mutta meidän perhe ei hirveästi saanut kohteesta mitään irti. Pikku A pelkäsi hahmoja ja karttoi niitä kuin ruttoa, mielenkiintoisin asia taisikin hänen mielestään olla vankkureihin rakennettu liukumäki. Haaveeksi jäi valokuva pikku A:sta muumejen kanssa, mutta ehkä palaamme muumimaailmaan kun pikku veijari on hiukan kasvanut ja taidamme kokeilla seuraavan kerran muumien taikatalvea.

Kotieläinpustoa ja kesälomakakkua

Tänään olemme viettäneet minun ensimmäistä kesälomapäivää, kelit ovat suosineet ja päivään on mahtunut paljon erilaisia aktiviteetteja. Aamupäivän vietimme Haltialan maatilalla, jossa saimme pikku A:n päiväunien johdosta rauhassa nauttia äärrettömän hyvästä kahvista ja munkinsta Wanhan Pehtoorin kahvilassa. Maatilalla oli maatilalle ominaisia eläimiä ja koneita, joita myös pikku A pääsi ihmettelemään herättyään päiväuniltaan. Pikkuiselle riitti sen verran ihmettelemistä eläimissä, että tällä kertaa jäivät traktorit ja leikkikentät kirkaasti toiseksi. Kotieläintila käynnin jälkeen lähdimme ajaamaan mökille, jotta saisimme jo aamulla leipomani valkosuklaa-mascarpone kesälomakakun hupenemaan nopeammin. Kakulle riitti kysyntää ja illalla saapui kotiin väsynyt, mutta onnellinen perhe.

Ilmeestä päätellen päivä oli kaiken puolin onnistunut.

Pienen miehen elämää

Meidän pikku A:n 1,5 vuotis päivä lähestyy, ei voi kun todeta, että aika menee vain aivan liian nopeaa. Meidän pieni vaavi ei tosiaan enää ole pitkään aikaan ollut mikään pieni, vaavista puhumattakaan. Joka asiassa pitäisi olla mukana ja kaikkea halutaan kokeilla. Tänään pesin parvekelaseja, onneksi oli isompi A vahtimassa kun pikkuveijari kiipesi ämpärin päälle ja ryhtyi puhistamaan olkkarin ikkunaa. Kipeetä olisi voinut käydä, mutta tällä kertaa säästyttiin mustelmlta, niitä on nimittäin ennestään jo aika lailla. Ei ihan ole järki mukana kaikessa tohinassa ja milloin ollaan tulossa alas tv-tasolta ja milloin sohvalta. Pientä veijaria kun katsoo niin ei voi kun todeta, että vanhempiinsa on poika tullut.

Tänään oltiin pikku A:n kanssa päivä kahdestaan kun isompi A oli töissä. Mukavaa oli ja paljon saatiin aikaan. Kruisailtiin pitkin kyliä, vietiin nimittäin isäntä aamulla töihin, jotta meikäläisen kilometrejä kertyis edes jonkin verran, on nimittäin kilometrit pikkuisen vähentyneet Etelä-Suomeen muuton myötä.

Kesäiltaa viettämässä

Pikku A:n kevätjuhlien lavasteet, itse poikaa ei saanut esintymään millään, ehkä ensi vuonna.

Tänään ollaan vietetty sateista päivää kiertelemällä kauppoja ja täydentämässä haave kuvaani täydellisestä parvekkeesta. Olen lähestulkoon kaikki terassikaluste-myymälät ja muut kiertänyt läpi turhaan. Tänään kävelin sisään askoon ja tapasin unelmieni terrasikaluste setin, valitettavasti parvekkeellamme on koko vain noin kolme neliötä, mutta olen loppuun asti ylpeä vihreästä keitaasta, jonka olen onnistunut luomaan tähän vaivaiseen kolmeen neliöön, eiköhän tässä seesteisessä ympäristössä yön pimeinä tunteina saada myös yksi amk tutkinto suoritettua läpi, kova hinku on nimittäin jo hakea hankeniin. Muuten, yksi syy pitkään poissaolooni oli koneen hajoaminen, tänään surffaillaan samsungilla, suosittelen kyseistä konetta perus kotikäyttöön.

Päiväretki Korkeasaareen

Tovi on vierähtänyt, sitten viime kerran ja elämäntilanteemme on hiukan erilainen nykyään. Järvenpää jäi taakse pölyttymään ja päätimme suunnata kohti Helsinkiä. Muutto sujui kaikilta osin hyvin ja sutjakkaasti, mutta sopeutuminen aivan erilaiseen elinympäristöön vei pidemmän tovin. Nyt saatuamme vaihdettua pikku A:lle dagista toistamiseen, voimme rauhassa aloittaa sopeutuminen uuteen arkeen, ja tutustumaan paremmin uuteen kotiympäristöömme.


Malmitalolla järjestettiin vaippakansan karnevaali huhtikuussa, tapahtumassa oli mukana runsaasti erilaisia työpajoja mm. maalausta, värikylpyä ja muskaria.

Olemme asuneet pk-seudulla jo kolmisen vuotta,mutta silti havahduin siihen, ettemme ole perheemme kanssa laisinkaan käyneet tutustumassa paikkallisiin nähtävyyksiin.Äitienpäivänä aloitimme oman pienen Helsinki kierroksemme, jokaisen lapsiperheen pakollisesta käyntikohteesta, Korkeasaaresta. Toki olemme molemmat joskus lapsena käyneet Korkeasaaressa, mutta omasta lapsuudesta kun on jo tovi vierähtänyt ja itsellekkin jälkikasvua on jo suotu, totesimme tämän olevan hyvä hetki käydä tutustumassa eläinpuistoon. Pikku A:lle sunnuntai olikin äärettömän mukava päivä, sillä tämä oli niitä harvoja päiviä, joita vietimme pelkästään oman perheen kesken. Vaikka Korkesaaren parkkipaikalta ei tahtonut löytyä ainuttakaan vapaata paikkaa, oli itse eläinpuisto lähes autio. Kissalaakso leijonineen on eläinpuiston kestosuosikki ja ainoa "ruuhkainen" alue koko saarella.

Meidän pieni mies aloitti eläinpuistoon tutustumisen rennosti nukkuen, mutta päiväunet jäivät tältä päivältä hiukan lyhkäsiksi ja herättyään hänellä riitti ihemttelemistä. Aurinkoisen, mutta tuulisen päivän voittajat, meidän pikkuisen mielestä olivat ehdottomasti kilpikonnat ja magnustit, jotka olivat sopivalla korkeudella ja tarpeeksi lähellä, myös vapaana kulkevat valkoposkihanhet ja riikinkukot saivat aikaseksi riemunkiljahduksia. Kaiken kaikkiaan neljän tunnin saarikiertelyn jälkeen kotia kohti suuntaava perhe oli väsynyt, mutta onnellinen.