Päiväretki Korkeasaareen

Tovi on vierähtänyt, sitten viime kerran ja elämäntilanteemme on hiukan erilainen nykyään. Järvenpää jäi taakse pölyttymään ja päätimme suunnata kohti Helsinkiä. Muutto sujui kaikilta osin hyvin ja sutjakkaasti, mutta sopeutuminen aivan erilaiseen elinympäristöön vei pidemmän tovin. Nyt saatuamme vaihdettua pikku A:lle dagista toistamiseen, voimme rauhassa aloittaa sopeutuminen uuteen arkeen, ja tutustumaan paremmin uuteen kotiympäristöömme.


Malmitalolla järjestettiin vaippakansan karnevaali huhtikuussa, tapahtumassa oli mukana runsaasti erilaisia työpajoja mm. maalausta, värikylpyä ja muskaria.

Olemme asuneet pk-seudulla jo kolmisen vuotta,mutta silti havahduin siihen, ettemme ole perheemme kanssa laisinkaan käyneet tutustumassa paikkallisiin nähtävyyksiin.Äitienpäivänä aloitimme oman pienen Helsinki kierroksemme, jokaisen lapsiperheen pakollisesta käyntikohteesta, Korkeasaaresta. Toki olemme molemmat joskus lapsena käyneet Korkeasaaressa, mutta omasta lapsuudesta kun on jo tovi vierähtänyt ja itsellekkin jälkikasvua on jo suotu, totesimme tämän olevan hyvä hetki käydä tutustumassa eläinpuistoon. Pikku A:lle sunnuntai olikin äärettömän mukava päivä, sillä tämä oli niitä harvoja päiviä, joita vietimme pelkästään oman perheen kesken. Vaikka Korkesaaren parkkipaikalta ei tahtonut löytyä ainuttakaan vapaata paikkaa, oli itse eläinpuisto lähes autio. Kissalaakso leijonineen on eläinpuiston kestosuosikki ja ainoa "ruuhkainen" alue koko saarella.

Meidän pieni mies aloitti eläinpuistoon tutustumisen rennosti nukkuen, mutta päiväunet jäivät tältä päivältä hiukan lyhkäsiksi ja herättyään hänellä riitti ihemttelemistä. Aurinkoisen, mutta tuulisen päivän voittajat, meidän pikkuisen mielestä olivat ehdottomasti kilpikonnat ja magnustit, jotka olivat sopivalla korkeudella ja tarpeeksi lähellä, myös vapaana kulkevat valkoposkihanhet ja riikinkukot saivat aikaseksi riemunkiljahduksia. Kaiken kaikkiaan neljän tunnin saarikiertelyn jälkeen kotia kohti suuntaava perhe oli väsynyt, mutta onnellinen.