Tovi on jälleen kerennyt vierähtämään viime kerrasta, suurin syy tähän oli isännän komento jättää tietokone kotiin, sillä olimme matkalla pikku A:n isomummin hautajaisiin. Välillä on hyvä taipua isännän tahtoon välttääkseen sanasodan, varsinkin jos edessä on kuuden tunnin ajomatka. Olemme siis jälleen olleet tienpäällä, tällä kertaa määränpäänä oli Pohjois-Savo.
Ennen hautajaisiin lähtöä ehdin kuitenkin harrastaa hiukan hyväntekeväisyyttä, helppoa ja kätevää, sellaista jota voin suositella jokaiselle joka haluaa päästä eroon ongelmajätteestä nimeltä: vanhat matkapuhelimet, jotka eivät kelpaa kenellekkään tai jotka eivät edes toimi. Tilasin nimittäin KännykkäRahaksi Oy:n kierrätyspaketin ja kierrätin vanhat matkapuhelimemme, jotka olivat jo jonkusen ajan lojuneet kaapin perukoilla eivätkä kaikilta osilta edes toimineet. Kyseistä yritystä on monilla keskustelupalstoilla haukuttu, muutaman hassun kympin takia, huijariksi: jotkut ovat ilmeisesti lähettäneet ns. uusia toimivia matkapuhelimia ja suuttuneet kun eivät ole saaneet niistä toivomaansa summaa. Ihmisiä on moneen junaan, itse lahjoitin matkapuhelimista saadut varat (huimat 38,23 €) suoraan syöpäsäätiölle.
Tällaisen pienen hyväntekeväisyysprojektin jälkeen oli aika lähteä kohti Pohjois-Savoa. Hautajaiset ovat sukutapahtumista ne ikävänpuoleiset, joten en käy niitä sen kummemin läpi kun, että tilaisuus oli erittäin kaunis ja persoonallinen pienehko tapahtuma ihastuttavassa vanhanajan miljöössä. Ilma oli tukahduttavan kuuma ja aurinkoinen. Helteiden yltyessä sunnuntaita kohden viikonloppu päättyikin rajuihin ukkoskuuroihin ja pitkään kotimatkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti